close
Share with your friends

Tärkeä uusi siirtohinnoittelua koskeva ratkaisu

Tärkeä uusi siirtohinnoittelua koskeva ratkaisu

Tapauksessa oli kyse veroriidasta, jossa verotuksen oikaisu on tehty Profit split -menetelmää hyödyntäen poiketen verovelvollisen valitsemista siirtohinnoittelumenetelmistä.

Lisätietoja

Aiheeseen liittyvää sisältöä

KHO julkaisi 18.12.2018 vuosikirjapäätöksen KHO 2018:173. Tapauksessa oli kyse veroriidasta, jossa verotuksen oikaisu on tehty Profit split -menetelmää hyödyntäen poiketen verovelvollisen valitsemista siirtohinnoittelumenetelmistä verovuosina 2006—2008. KPMG avusti yritystä riidassa.

Riidanalainen kysymys

Tapauksen konserni harjoitti rakennusalan tuotteiden valmistusta ja myyntiä.

Konsernin suomalainen emoyhtiö oli myöntänyt ulkomaisille tehdasyhtiöille lisenssin tuotteiden valmistusta varten. Valmistusyhtiöt myivät tuotteita konsernin myyntiyhtiöille, jotka toimivat täyden riskin jakeluyhtiöinä.

Verovelvollinen oli määrittänyt etuyhteysosapuolilta perimänsä lisenssimaksun sisäisiin verrokkeihin perustuen (CUP-menetelmä) ja ulkopuolinen asiantuntija oli laatinut verrokkianalyysin todentamaan tavaroiden hinnoittelun markkinaehtoisuuden (Resale Price Method). 

Verohallinto oli verotarkastuksessa katsonut, etteivät esitetyt verrokit kummankaan liiketoimityypin osalta olleet vertailukelpoisia, vaan oli verotarkastuksen aikana laaditun toiminto- ja riskianalyysin perusteella valinnut sopivammaksi siirtohinnoittelumenetelmäksi Profit Split -menetelmän, jonka perusteella arvioitiin konserniyhtiöiden kokonaistulostasoja yhtiöiden erilaisista konsernin sisäisistä transaktiotyypeistä riippumatta.

KHO:n ratkaisun arviointi

KHO hyväksyi verovelvollisen valituksen, poisti verotuksen oikaisut ja saattoi voimaan toimitetut verotukset.

Konserniverokeskus, verotuksen oikaisulautakunta ja hallinto-oikeus olivat perustelleet siirtohinnoittelumenetelmävalintaa koskevaa kysymystä OECD:n vuonna 2010 julkaisemilla siirtohinnoitteluohjeilla.

KHO on päätöksessä vielä kertaalleen vahvistanut aiemman kantansa siitä, että OECD:n siirtohinnoitteluohjeet ovat merkittävä tulkintalähde siirtohinnoitteluasioissa. KHO ei ole hyväksynyt Verohallinnon linjausta todetessaan, että OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden takautuva soveltaminen ei ole mahdollista.

Sen sijaan KHO totesi, että on erityisesti kiinnitettävä huomiota niihin OECD:n siirtohinnoitteluohjeisiin, jotka ovat olleet julkaistuna silloin, kun veroilmoitus on tullut antaa.

Esitettyjen verrokkien osalta KHO on todennut, että viranomaisten olisi tullut käyttää saatavilla olevia vertailutietoja tai tehdä niihin oikaisua sen sijaan että se olisi hylännyt suoraan yhtiön toimittaman materiaalin.

KHO siis hyväksyi yhtiön dokumentoiman liiketoimintamallin ja siinä käytetyt OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden mukaiset siirtohinnoittelumenetelmän valinnat. KHO tutki siirtohinnoitteludokumentoinnit, sovelletut sopimukset sekä tarjotut verrokit ja totesi, että näissä ei ollut mitään ristiriitaisuuksia.

KHO ei kuitenkaan ole pitänyt poissuljettuna sitä, että siirtohintoja olisi ollut mahdollista oikaista noudatetun mallin puitteissa, mutta päätöksen lopussa esitetyn mukaan veronsaaja ei ollut pystynyt esittämään asiassa mitään sellaista, joka olisi edellyttänyt siirtohintojen arvioimista toisin tai epäilemään sovellettujen siirtohintojen markkinaehtoisuutta. 

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö