close
Share with your friends

Älykkäät ja kestävät kaupungit ekosysteemialustoina

Älykkäät ja kestävät kaupungit ekosysteemialustoina

Innovaatioiden, uusien tuotteiden ja palveluiden syntyalustoina toimivat yhä useammin laajat kansalliset tai kansainväliset arvoverkostot, joissa kohtaavat eri toimialojen ja alojen toimijat.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Arvoverkostoista voi parhaassa tapauksessa kehittyä kaupunkien kilpailukykyä monin tavoin edistäviä yritysekosysteemejä tai muita ekosysteemejä. Tuhannen taalan kysymys onkin, miten kaupungit voivat omalla toiminnallaan edistää houkuttelevien kansainvälisten yritysekosysteemien syntymistä?

Ekosysteemit ovat tutkijoiden määritelmän mukaan tiiviitä, dynaamisia ja itseohjautuvia verkostoja, joissa avoimuus, vuorovaikutus ja keskinäisriippuvuus ovat tavanomaisia verkostoja ja klustereita voimakkaampia. Ekosysteemien luominen ja johtaminen on lähes mahdotonta niiden orgaanisuuden ja itseohjautuvuuden vuoksi, mutta on todettu, että kaupungit voivat monipuolisen toimintaympäristön kehittämisellä varmistaa ekosysteemin alkuvaiheen positiivisen nosteen. Ekosysteemien ”siemeninä” kaupungeissa toimivat monipuoliset koulutusmahdollisuudet, innovatiiviset tutkimuslaitokset ja innovaatiorahoitus sekä toimiva ja sujuva infrastruktuuri. Nämä ovat tekijöitä, joita kaupungit myös pyrkivät strategioillaan ja toimenpideohjelmillaan edistämään. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Tanskan Aarhus, jossa strategisena tavoitteena on olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030 mennessä, ja tätä tavoitetta edistää Ilmasto-ohjelma yksityiskohtaisine toimenpiteineen linkittyen YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Muutos onnistuu parhaiten yhteiskehittämällä ratkaisuja eri toimijoiden kanssa

Ekosysteemien syntyminen edellyttää myös innovaatiotoimijoiden kriittistä massaa ratkomaan kaupungin toimintaan liittyviä päivittäisiä haasteita. Haasteet voivat olla esimerkiksi liikkumisen, energiatehokkuuden, digitalisuuden, ympäristön, asumisen talouden tai hallinnon ongelmia. Monimutkaiset ongelmat edellyttävät isoja muutoksia ratketakseen, ja usein jopa laajempaa systeemistä muutosta. Systeeminen toivottu muutos voidaan aikaansaada yhteiskehittämällä ratkaisuja eri toimijoiden kanssa. Yhteiskehittäminen tuottaa parhaassa tapauksessa positiivisia vaikutuksia sekä mahdollisia uusia sivutuotteita tai -palveluja kaikille mukana oleville toimijoille. Näin syntyneet tuotteet ja palvelut muokkaavat kaupungista yhä paremmin toimivaa ja kansainvälisesti houkuttelevampaa ympäristöä sekä sujuvoittavat kaupunkilaisten arkea ja arjen valintoja. Hollannin Rotterdamin ja Haagin metropolialueen uuden talouden tiekartan suunnitteluprosessi on hyvä esimerkki, jossa viitekehyksenä toimivat megatrendit kuten digitalisaatio ja kiertotalous. Laatimiseen osallistuivat globaalisti tunnetut ajattelijat ja tutkijat, kansainväliset asiantuntijat sekä alueen vahvat toimialat yrityksineen.

Mitä kaupunki voi tehdä?

Yritysekosysteemejä leimaa avoimuus, hyvät vuorovaikutussuhteet sekä toimijoiden keskinäinen vahva riippuvuus: arvoverkoston toimijat tarvitsevat toisiaan innovaatioiden syntymiseksi, kaikki toimijat ovat riippuvaisia yhteisestä prosessista edistämässä kehitystyötä. Kaupunkien yksi tärkeä rooli onkin nostaa esiin vaikeita haasteita tai ongelmia, joita toimijat ovat halukkaita ratkaisemaan kaikkien eduksi. Esimerkiksi kestävän kehityksen toimintatavat arjessa on haaste, joka koskettaa sekä organisaatio-, yritys- ja yksilötasolla kaikkia ja johon kaikki kiinnostuneet voivat omasta näkökulmastaan tuottaa ratkaisuja. Kaupunkien keskeinen rooli onkin määrittää suuntaa tulevaisuuden strategiallaan ja kerätä toimijoita pohtimaan, mitkä ovat ne  keinot, palvelut ja tuotteet, joiden avulla haluttu tulevaisuus saavutetaan. Pohdinnan prosessille tulee antaa riittävästi aikaa. Toisaalta on myös hyväksyttävä, että tavoiteltua päämäärää ei koskaan saavutetakaan, vaan prosessi tuottaa jotain muuta hyvää, jonka vaikutuksia ei voida alkuvaiheessa vielä arvioida tai ennakoida. Ruotsin Malmö on hyvä esimerkki, jossa meren rannalla sijaitsevan teollisuusalueen uudenkäyttö  on vuosikymmenien aikana johtanut YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden laajamittaiseen implementointiin koko kaupungin tasolla.

Kaupunkien rooli korostuukin erityisesti ekosysteemien alkuvaiheessa yhteisen toiminnan fasilitoinnissa sekä eri toimijoiden, etenkin yritysten ja tutkimuksen välisen kohtauttamisen ja yhteiskehittämisen edistämisessä ja vuorovaikutuksessa. Lisäksi edelläkävijäkaupungit ovat suunnannäyttäjiä kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä luoden samalla kysyntää innovatiivisille tuotteille ja palveluille sekä edesauttaen samalla yritysten kansainvälistymistä.

Miten KPMG voi auttaa?

Tiesitkö, että KPMG tekee ekosysteemiselvityksiä, yritysten investointi- ja sijoittumisanalyysejä sekä auttaa liiketoiminta- ja kansainvälistymisstrategioissa ja fasilitoi yhteistyötä eri toimijoiden välillä?  Ota yhteyttä niin keskustellaan lisää!

 

Lisätietoja

Maarit Vuorela
Puh. 020 760 3449
maarit.vuorela@kpmg.fi

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö