close
Share with your friends

3D-kiinteistöt kehityshankkeiden uutena työkaluna

3D-kiinteistöt

Kolmiulotteista kiinteistönmuodostamista koskeva lakikokonaisuus tuli voimaan 1.8.2018.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Kyseinen lakipaketti sisältää muutoksia muun muassa kiinteistönmuodostamislakiin, kiinteistörekisterilakiin sekä maankäyttö- ja rakennuslakiin. Muutosten seurauksena kiinteistön ulottuvuudet voidaan jatkossa määrittää paitsi perinteisellä kaksiulotteisella mallilla vertikaalisesti, myös korkeusasemissa horisontaalisesti. Kiinteistö voi siten jatkossa sijaita myös maanpinnan alla tai ilmassa.

Uusia ulottuvuuksia rakennushankkeisiin

Yhtenä uudistuksen tarkoituksena on ollut Suomessakin yleistyneiden niin sanottujen hybridihankkeiden, eli laajojen, eri käyttötarkoituksia palvelevien hankkeiden mahdollistaminen tarkoituksenmukaisella tavalla. Käytännössä 3D-kiinteistöuudistus mahdollistaa osana tällaista hybridihanketta eri käyttötarkoituksia palvelevien rakennuskokonaisuuksien kohdentamisen erillisiin rekisteriyksiköihin. Tämä selkeyttää kyseessä olevien yksiköiden omistusta, luovutusta ja vakuuskäyttöä. Esimerkiksi keskustoihin sijoittuviin rakennuskokonaisuuksiin liittyvät maanalaiset liikennöintiterminaalit ja pysäköintialueet sekä maanpäälliset liiketilat ja asunnot voidaan jatkossa eriyttää erillisiin, eri omistajille kuuluviin rekisteriyksiköihin.

Kolmiulotteinen kiinteistö syntyy käytännössä siten, että kaksiulotteisen kiinteistön omistaja luovuttaa kiinteistöstään jonkin kolmiulotteisesti määritellyn osan toiselle tai lohkoo sen kolmiulotteisiin osiin. On kuitenkin syytä huomata, ettei uudistuksella ole tarkoitus muuttaa koko kiinteistöjärjestelmää kolmiulotteiseksi. Päinvastoin, valtaosa kiinteistöistä säilyy edelleen kaksiulotteisina, eikä 2D-kiinteistön omistajan siis vastoin tahtoaan ole pakotettu muuttamaan omistustaan kolmiulotteiseksi, mikäli ei näe siihen tarvetta.

Lainsäädännössä on myös asetettu joitain edellytyksiä 3D-kiinteistöjen rekisteröimiseksi. 3D-kiinteistön tulee muun muassa sijaita asemakaava-alueella, eikä asemakaavan sisällöstä saa johtua muuta. Kolmiulotteisen tontin rekisteröiminen edellyttää lisäksi, että sitä koskeva maininta sisältyy tonttijakoon. Asemakaavassa ei siis tarvitse olla määräystä 3D-kiinteistöistä kaava-alueella, kunhan kolmiulotteinen jaotus ei ole ristiriidassa kaavamääräysten kanssa tai estä kaavan toteuttamista. Kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus on siten mahdollista myös vanhoilla asemakaava-alueilla. Jos kyseessä kuitenkin on asemakaavatontti, tulee tonttijaon olla kolmiulotteinen.

Uudistus selkeyttää, mutta sopimuksia tarvitaan jatkossakin

3D-kiinteistönmuodostus saattaa hyvinkin tarjota mielekkään toimintamallin esimerkiksi uusien hybridihankkeiden osalta. Vaikka uudistuksella on useita selkeyttäviä puolia, on syytä odottaa, että erilaisilla rasitesopimuksilla ja yhteisjärjestelysopimuksilla on 3D-hankkeissa korostettu rooli. Tämä johtuu pitkälti siitä, että päällekkäin sijoitettavien tilojen väliset rajapinnat sekä kulku- ja käyttöoikeudet on jatkossakin määriteltävä samalla tavalla, kuin 2D-kiinteistöjen osalta on totuttu hallinnanjakosopimuksissa. On siis odotettavissa, että 3D-kiinteistöjen väliset sopimukset muotoutuvat entistä yksityiskohtaisemmiksi ja hybridihankkeiden sopimusverkosto entistä laajemmaksi.

Miten KPMG voi auttaa?

KPMG:n kiinteistöoikeudelliset asiantuntijat avustavat mielellään 3D-kiinteistöihin liittyvissä kysymyksissä ja näihin liittyvien sopimusten laadinnassa.

Ota yhteyttä, niin keskustellaan lisää!

Benjamin Af Hällström
Puh. 020 760 3732
etunimi.sukunimi@kpmg.fi

 

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö