Merkittävimmät muutokset liittyvät väliyhteisölain poikkeusten soveltumisalaan ETA-alueen ulkopuolelle asettautuneisiin yhteisöihin, koska arvioitavaksi tulee aina laissa säädetyin ehdoin muun muassa se, harjoittaako ulkomaalainen yhteisö taloudellista toimintaa. Muutosehdotusten myötä verovelvollisen oikeusturvan näkökulmasta väliyhteisölaissa säädettyjen poikkeusten soveltuminen on yhä tärkeämpää varmistaa etukäteen.

Väliyhteisölaki mahdollistaa ulkomaisen yhteisön tulon verotuksen yhteisön Suomessa yleisesti verovelvollisen osakkeenomistajan verotuksessa tämän omistusosuuden mukaisessa suhteessa silloin, kun yleisesti verovelvollisella katsotaan olevan määräysvalta yhteisössä.

Kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi suomalaisen osakkeenomistajan verotuksessa otetaan kuitenkin huomioon väliyhteisön lainkäyttöalueellaan (asuinvaltiossaan) maksama tulovero. Lain tarkoitus on ennaltaehkäistä verotettavan tulon kanavointia matalan verotuksen valtioihin sijoittautuneisiin yhteisöihin. Matalan verotuksen valtio on säännöksen mukaan kyseessä silloin, kun yhteisön tosiasiallinen verotuksen taso asuinvaltiossa on alhaisempi kuin 3/5 Suomen tuloverosta.

• Myös rajoitetusti verovelvollisen osuus väliyhteisön tuloon on veronalaista tuloa Suomessa, jos osuus liittyy rajoitetusti verovelvollisen Suomessa olevaan kiinteään toimipaikkaan.
• Määräysvalta syntyy suoralla tai välillisellä vähintään 25 prosentin osuudella äänistä, pääomasta tai voitoista. Nykyisessä laissa määräysvalta edellyttää 50 prosentin osuutta.
• Määräysvalta voi syntyä yksin tai yhdessä etuyhteyspiiriin kuuluvan tahon kanssa. Merkitystä ei ole sillä, ovatko kaikki yhteisomistajat Suomessa yleisesti verovelvollisia. Nykyisessä laissa merkitystä ei ole omistajien välisillä suhteilla, mutta yhteisomistuksen täytyy muodostua Suomessa yleisesti verovelvollisten kesken.
• Lain soveltamiseen on kaksi poikkeusta: ETA-alueelle sijoittautunut yhteisö, joka on todellisuudessa asettautunut asuinvaltioonsa ja tosiasiallisesti harjoittaa siellä taloudellista toimintaa (substanssiedellytys), ja ETA-alueen ulkopuolelle sijoittautunut yhteisö, joka täyttää substanssiedellytyksen lisäksi eräät lisäedellytykset. Nykyisen lain verosopimustilanne- ja yleinen toimialapoikkeus poistuvat.
• Lisäedellytykset poikkeuksen soveltumiseen ETA-alueen ulkopuolelle sijoittautuneeseen yhteisöön seuraavat jokseenkin nykyistä yleistä toimialapoikkeusta. Yhteisön tulon tulee pääasiassa kertyä tietynlaisesta liiketoiminnasta (teollisesta tuotantotoiminnasta, siihen verrattavista muusta tuotanto tai palvelutoiminnasta tai laivanvarustustoiminnasta taikka siellä harjoitetusta myynti- tai markkinointitoiminnasta, joka välittömästi palvelee teollista tuotantotoimintaa, siihen verrattavia muuta tuotanto- tai palvelutoimintaa tai laivanvarustustoimintaa harjoittavaa yksikköä, taikka suorituksista, joiden maksaja on sillä lainkäyttöalueella asuva ja siellä mainitunlaista toimintaa harjoittava, samaan osakeyhtiölain (624/2006) 8 luvun 12 §:ssä tarkoitettuun konserniin kuuluva yksikkö).
• Nykyiseen yleiseen toimialapoikkeukseen kuuluvien toimialojen lisäksi uuteen lakiin lisättäisiin teolliseen tuotantotoimintaan rinnastuva palvelutoiminta. Tällaiseksi katsottaisiin esimerkiksi informaatioteknologia-alan liiketoiminta, jossa kehitetään ja tuotetaan erilaisia digitaalisia ratkaisuja, esimerkiksi sähköisiä hyöty- tai viihdepalveluja kuluttajille.
• Myynti- ja markkinointitoiminnan ei tarvitse suuntautua pääasiassa ulkomaisen yhteisön asuinvaltion alueelle. Nykyinen toimialapoikkeus edellyttää, että myynti- ja markkinointitoiminta suuntautuvat pääasiassa yhteisön asuinvaltion alueelle.
• Ulkomaisen yhteisön lainkäyttöalue ei ole ollut Euroopan unionin neuvoston hyväksymissä päätelmissä lueteltuna veroasioissa yhteistyöhaluttomaksi lainkäyttöalueeksi verovelvollisen verovuoden päättyessä sekä verovuotta edeltävän verovuoden päättyessä ja lainkäyttöalueen sekä Suomen välillä tulee olla efektiivinen tietojenvaihto.

Kaavaillut muutokset tiukentavat nykyistä väliyhteisölakia, mikä näkyy erityisesti poikkeussäännösten soveltamisalassa ETA-alueen ulkopuolelle sijoittautuneisiin yhteisöihin. Enää riittävää ei ole ainoastaan tietyllä toimialalla toimiminen, sillä yhteisöllä tulee olla myös tarvittava substanssi toiminnan harjoittamiseen.

Substanssin olemassaoloa arvioidaan ottamalla huomioon yhteisön toimitilat, kalusto ja varat, henkilökunta sekä se, kuka päivittäiset ja merkittävät liiketoimintaa koskevat päätökset tekee. Substanssiedellytyksen mukaantulo tekee Verohallinnon ennakolliset menettelyt yhä tärkeämmäksi väliyhteisölain piirissä oikeusvarmuuden ja -turvan näkökulmista.

Positiivisina uudistuksina voidaan pitää palvelutoiminnan mainitsemista hyväksyttävänä toimialana ja sitä, että myynti- ja markkinointitoiminnan ei tarvitse enää suuntautua pääasiassa asuinvaltion alueelle. Tämän pitäisi tuoda joustavuutta konsernien paikallisten myyntiyhtiöiden toimintaan, koska myyntiyhtiöt voivat myydä ja markkinoida vapaasti myös asuinvaltionsa rajojen ulkopuolelle.

Hanna Höglund

+358 20 760 3278

Aki Kokko

+358 20 760 3803

etunimi.sukunimi@kpmg.fi