close
Share with your friends

Hallituksen esitys korkovähennysoikeuden rajoituksista julkaistu

HE korkovähennysoikeuden rajoituksista julkaistu

Korkovähennysoikeuden rajoitukset tulevat muuttumaan huomattavasti vuodesta 2019 alkaen, kun EU:n veron kiertämisen estämistä koskevan direktiivin mukainen sääntely implementoidaan kansalliseen lainsäädäntöön. Hallituksen esitys sääntelyn muuttamisesta on julkaistu 27. syyskuuta 2018. Hallitus on esityksessään päätynyt joiltain osin direktiiviä tiukempaan sääntelyyn.

Aiheeseen liittyvää sisältöä

Merkittävimmät muutokset

- Korkovähennysrajoituksen soveltamisalan piiriin tulevat etuyhteyskorkojen lisäksi kolmansille osapuolille suoritetut korkomenot. Kolmansille osapuolille maksetut nettokorkomenot tulevat olemaan vähennyskelpoisia 3 miljoonaan euroon saakka.

- Rajoitukset laajennetaan koskemaan myös TVL- ja MVL-tulolähteitä eli rajoitusten piiriin tulevat muun muassa asunto- ja kiinteistöyhtiöt.

- Korkovähennysrajoituksia ei sovelleta itsenäisiin verovelvollisiin. Itsenäisillä verovelvollisilla tarkoitetaan yhtiöitä, joissa millään taholla ei ole yli 25 %:n ylittävää vaikutus- tai määräysvaltaa.

- Rajoitusten soveltamisalan ulkopuolelle jäävät myös rahoitusalan yritykset. Nykytilanteesta poiketen muihin kuin varsinaisiin rahoitusalan yhtiöihin luettavat konserniyhtiöt tulevat kuitenkin rajoitusten piiriin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi luottolaitoskonsernien palveluyritykset. Sen sijaan rahoitusalan yritykseksi katsottaisiin esimerkiksi työeläkeyhtiöiden kokonaan omistamat sijoitusyhtiöt, kuten keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt, koska ne voidaan rinnastaa yhtiöiden suoraan tekemiin sijoituksiin.

- Rajoitusta ei sovelleta korkotukilainsäädännön mukaiseen sosiaaliseen asuntotuotantoon liittyviin korkomenoihin. Mahdollinen laajempi infrastruktuurihankkeita koskeva poikkeus siirretään jatkovalmisteluun.

- Korkomenon määritelmä lisätään kansalliseen lakiin direktiivin mukaisena. Korkomenon ja -tulon käsite tulee sisältämään korkojen ja niitä vastaavien suoritusten lisäksi kaikki rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyvät suoritukset. Rahoitusvastiketta ei kuitenkaan katsota korkomenoksi tai -tuloksi edes korko-osuuden osalta.

Näiltä osin sääntely säilyy pääosin ennallaan

- Tasehuojennustestin säilyminen mahdollistaa sen, että säännöksistä voi jatkossakin vapautua vertailemalla yhtiön pääomarakennetta konsernitilinpäätöksen pääomarakenteeseen. Nykyiseen sääntelyyn lisätään edellytys, että verovelvollisen tase tulee arvostaa samalla periaatteella kuin konserniyhtiön tase. Tämä vaikeuttaa säännön soveltamista konsernitaseen ollessa kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukainen. Säännökseen lisätään kuitenkin mahdollisuus tehdä tasevertailu myös edellä kuvatuissa tapauksissa silloin, kun verovelvollinen voi esittää vertailutaseen tiedot muunnettuna.

- Konserniyhteydessä maksettujen nettorahoitusmenojen rajoitus säilyy nykyisessä 500 000 eurossa. Konserniyhteysosapuolen määritelmä säilyy myös ennallaan.

- Rajoitusten maksimimäärä perustuu edelleen 25 prosenttiin oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta.

- Vähentämättä jääneet nettokorkomenot voidaan vähentää seuraavina vuosina ilman aikarajoitusta kuten nykyäänkin.

Uuden sääntelyn täytäntöönpano

Rajoitusta ei sovelleta kolmansilta osapuolilta otettuihin lainoihin, jotka on otettu ennen 17. kesäkuuta 2016, eikä korkomenoihin, jotka on aktivoitu verotuksessa ennen 1. tammikuuta 2019.

Direktiivin mukainen sääntely tulee voimaan 1. tammikuuta 2019 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2019 verotuksessa.

 

Lisätietoja

Hanna Höglund p. +358 760 3278

Jaakko Järvinen p. +358 760 3919

Jussi Järvinen p. +358 760 3077

Salla Puustinen p. +358 40 665 2245

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

Ota yhteyttä

 

Kuinka KPMG voi auttaa?

 

loading image Jätä tarjouspyyntö