Data on nykyajan öljy. Oikein käytettynä sen avulla voidaan tuottaa tehokkuutta, lisäarvoa ja pienentää riskiä. Öljystä poiketen dataa tulee kokoajan lisää ja se on yhä monimuotoisempaa. Datan jalostaminen liiketoimintahyödyksi ei kuitenkaan ole helppoa. Hyöty muodostuu vasta siitä, kun data on jalostettu informaatioksi ja informaatio integroidaan osaksi jokapäiväistä toimintaa ohjaamaan päätöksentekoamme.
Ei tarvitse olla kovinkaan suuri tietäjä ennustamaan, että data ja algoritmit tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa elämäämme entistäkin enemmän. Digitaalisesta kanssakäymisestä kerääntyvää dataa voidaan algoritmien avulla jalostaa moneen hyvään: sen avulla voidaan säästää energiankulutusta, parantaa terveydenhuoltoa, vähentää liikenneruuhkia tai vaikkapa ennustaa minne kaupunkipyöriä kannattaa sijoittaa, jotta mahdollisimman monella on mahdollisuus käyttää niitä.
Aivan kuten yksityisellä puolella on dataan perustuvan suunnittelun, ohjauksen ja päätöksenteon merkitys myös julkishallinnossa tänä päivänä suurempi kuin koskaan. Kansalaiset odottavat saavansa hyvää palvelua ja veronmaksajina he odottavat saavansa tätä myös kustannustehokkaasti. Kaikista meistä julkishallinnolle jo kertyneen ja joka päivä kasvavan datamassan parempi hyödyntäminen on keskeisessä roolissa tämän asian ratkomisessa.
Minkä vuoksi julkishallinto on kuitenkin jälkijunassa datavarantojensa hyödyntämisen saralla? Osasyy tähän on varmasti se, että ”tiedolla johtamiseen” tarvitaan uusia ajattelutapoja, uusia toimintamalleja ja myös paljon uutta osaamista.
Osaamisen suhteen on ollut ilahduttavaa nähdä, että julkishallinto on panostamassa analyyttisen osaamisen kasvattamiseen. Tämä on hieno alku, mutta se ei vielä riitä. Tiedolla johtaminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistä, jonka vaikutukset heijastuvat koko organisaatioon. KPMG:n näkökulmasta keskeisinä mahdollistajina tiedolla johtamisessa on neljä tekijää: data, organisaatio, teknologia ja johtaminen.
Data
Organisaatio
Teknologia
Johtaminen
Edellä mainitut osa-alueet mahdollistavat tiedon hallinnan, jalostamisen ja lopulta tiedolla johtamisen. Jokaisen julkishallinnon toimijan onkin hyvä arvioida kunkin osa-alueen kypsyystaso nykyisessä toiminnassaan. Millä tasolla toiminta on tällä hetkellä ja millä osa-alueilla voidaan tunnistaa kehitystarpeita? Tunnistetut kehitystarpeet auttavat muodostamaan tiekartan, jonka avulla julkishallinto voi paremmin navigoida kohti datan parempaa hyödyntämistä ja tiedolla johtamista.
© 2021 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Limited, a private English company limited by guarantee. All rights reserved.
For more detail about the structure of the KPMG global organization please visit https://home.kpmg/governance