Korkein hallinto-oikeus antoi merkittävän vuosikirjaratkaisun veronkiertosäännöksen soveltamisalaa koskevassa asiassa, joka liittyi verovapaalle kuntayhtymälle maksettujen korkokulujen vähennyskelpoisuuteen pääomarakenteen muutoksen jälkeen. Kuntayhtymän omistama sähköntuotantoa harjoittava yhtiö sai vähentää kuntayhtymälle maksamansa korkokulut, jotka perustuivat velaksi jätettyyn voiton- ja varojenjakoon, vaikka korko oli kuntayhtymälle verotonta tuloa. 

Verohallinto, hallinto-oikeus ja veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö olivat katsoneet, ettei järjestelylle ollut esitetty liiketaloudellista syytä ja että järjestelyssä oli kysymys veronkierrosta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös ilmentää periaatetta, jonka mukaan verovelvollisella on valintavalta päättää liiketoiminnassa tunnusomaisista toimista ilman velvollisuutta esittää niille liiketaloudellisia syitä, vaikka toimeen voisi liittyä veroetuja.  

KPMG toimi asiassa verovelvollisen avustajana.

Aiemmin X Oy oli myynyt tuottamansa sähkön Mankala-periaatteen mukaisesti omakustannehintaan ainoalle osakkeenomistajalleen Y:n kuntayhtymälle, joka myi sen edelleen markkinoille. Kuntalain muutoksen myötä kuntayhtymä oli velvollinen luopumaan sähköenergian hankkimisesta ja myymisestä markkinoille.

Tästä syystä X Oy muutti yhtiöjärjestystään ja ryhtyi myymään tuottamansa sähkön suoraan markkinoille. X Oy muutti tässä yhteydessä pääomarakennettaan siten, että se päätti jakaa voiton- ja varojenjakokelpoiset varansa sidottua osakepääomaa lukuun ottamatta kuntayhtymälle niin, että jaettu määrä jätettiin velaksi, jolle X Oy maksaa markkinaehtoista korkoa.

Verohallinto ja hallinto-oikeus katsoivat, että korkokulut eivät ole vähennyskelpoisia X Oy:lle, koska yhtiö ei ollut esittänyt järjestelyllä olevan liiketaloudellisia syitä. Hallinto-oikeuden mukaan järjestelyyn on ryhdytty yksinomaan tai pääasiallisesti yhtiön osakkeenomistajan intressissä, koska yhtiön omaa pääomaa oli muunnettu vieraaksi pääomaksi ilman, että yhtiöstä oli tosiasiallisesti maksettu varoja ulos, ja ilman, että yhtiön käytettävissä olevat raha- tai muut varat tosiasiallisesti lisääntyivät. 

KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja Verohallinnon antaman ennakkoratkaisun. KHO lausui uutena ennakkoratkaisuna, että korkokulut ovat X Oy:n elinkeinotoiminnasta johtuvan velan korkokuluja ja siten vähennyskelpoisia X Oy:n verotuksessa EVL 18 a §:n korkovähennysrajoitusten puitteissa.

KHO lausui perusteluissaan, että osakeyhtiölle on tunnusomaista jakaa sen liiketoiminnasta kertyneet voittovarat osakkaille osinkona tai muuna varojenjakona. Osakeyhtiön yhtiökokous voi valita, jaetaanko varoja vai ei.  Velan ja korkokulujen luonnetta ei tule KHO:n mukaan arvioida toisin sen takia, että korot maksetaan kuntayhtymälle, jolle kyseinen korkotulo ei ole verotettavaa tuloa.

Antti Leppänen
+358 20 760 3247

Kati Nieminen
+358 20 760 3189

etunimi.sukunimi@kpmg.fi