Moni raportointivelvollinen konserni (konsolidoitu liikevaihto yli 750 M€/v) on aloittanut liiketoimintamalliensa ja -strategioidensa analysoinnin verotietojen maakohtaisen raportoinnin vaatimuksien valossa. Myös tietojärjestelmien valmius tuottaa raportoinnin vaatimia tietoja on noussut monissa konserneissa haasteeksi. Pelkkä sääntöjen noudattaminen ei riitä, vaan yrityksiltä odotetaan entistä läpinäkyvämpää viestintää ja yhteistyötä veroviranomaisten kanssa. 

Parhaimmillaan raportointi tukee konsernin kykyä ymmärtää arvoketjunsa osat riskienhallinnan ja liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Hyvin muutokseen valmistautunut yritys voi saada raportointivelvoitteet kääntymään edukseen: oikealla strategialla yritys voi parantaa kilpailuasemiensa lisäksi dialogia sidosryhmien kanssa ja tehostaa compliance-velvoitteiden hallintaa.

Euroopan unionin maakohtaisen raportoinnin säännöt edellyttävät yritykseltä sekä julkista että vain veroviranomaisen tietoon jäävää raportointia. Raportointivelvollisuus veroviranomaiselle on jo hyväksytty EU:ssa ja siitä tulee osa jäsenmaiden lainsäädäntöä 4.6.2017 mennessä. Julkisesta raportoinnista huhtikuussa 2016 annettu direktiiviehdotus puolestaan on vielä hyväksymättä Euroopan parlamentissa.

Ei-julkinen maakohtainen raportointi

Raportointivelvollisuus veroviranomaisille on vain silloin, kun kansainvälisen konsernin tai emoyhtiön kotipaikka sijaitsee EU:n jäsenvaltiossa. Raportin tulee sisältää tietoja yrityksen avainluvuista, jotka antavat veronviranomaiselle numeraalisen käsityksen konsernin arvoketjusta ja voittojen kohdentumisesta. 

Konsernien huolena kokemuksemme mukaan on raportin ei-julkisen tiedon vuotaminen julkiseksi, jolloin se voi pahimmillaan paljastaa liikesalaisuuksia ja väärin tulkittuna, kontekstistaan irrotettuna olla myös haitallinen yrityksen maineelle.

Julkinen maakohtainen raportointi

Veroviranomaiselle tapahtuva raportointi vastaa pitkälti OECD:n BEPS-hankkeessa luotuja raportointiperiaatteita. Sen sijaan julkinen raportointivelvollisuus tulee koskettamaan vain EU:n alueella liiketoimintaa harjoittavia yhtiöitä. Siten myös konserni, jonka ylin emoyhtiö sijaitsee EU:n ulkopuolella, on raportointivelvollinen EU:ssa sijaitsevista konsernin osista.

Julkiset raportit tulisi direktiiviehdotuksen mukaan julkaista vuosittain yrityksen verkkosivuilla ja niiden tulisi olla saatavilla viisi vuotta. Raportin sisällön on ehdotettu olevan hieman suppeampi kuin veroviranomaisille annettavan raportin. 

Tukea maakohtaiseen raportointiin 

Kuinka sinun yrityksesi kannattaa varautua maakohtaiseen raportointiin? Entä miten maakohtainen raportointi vaikuttaa yrityksesi toimintaan? KPMG:n vero- ja tietojärjestelmäasiantuntijat tekevät yhteistyötä löytääkseen parhaat mahdolliset ratkaisut raportoinnin edellyttämän tiedon tuottamiseksi.

Lataa ”Country-by-country reporting, an EU Perspective” -artikkeli pdf-tiedostona sivun oikeasta laidasta.

Ota myös seurantaan KPMG:n EU Tax Centre, jossa julkaistaan EU-verotukseen liittyviä uutisia ja artikkeleja. 

 

Kysy lisää:

Hanna Höglund, Tax & Legal Senior Manager / Corporate Tax

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

+358 20 760 3278

 

Jarno Mäkelä, Tax & Legal Senior Manager / Global Transfer Pricing Services

etunimi.sukunimi@kpmg.fi

+358 20 760 3858