Direktiiviehdotus on osa Euroopan unionin veron välttämisen vastaisia toimenpide-ehdotuksia ja osittain seurausta viime syksynä valmistuneesta OECD:n BEPS-hankkeesta. Voimaan tullessaan direktiiviehdotus tarkoittaa merkittävää verotuksellisen toimivallan siirtoa yksittäisiltä jäsenvaltioilta EU:lle.

Direktiiviehdotus käsittelee kuutta yleisesti veronkiertoon liitettyä ongelma-aluetta ja pitää lisäksi sisällään määritelmät mm. kiinteälle toimipaikalle, veroparatiisille ja riittävälle taloudelliselle sisällölle.

Siihen kuuluvat osa-alueina

• Korkovähennysrajoitukset
• Exit-vero
• Switchover-sääntö
• Hybridijärjestelyt
• Väliyhteisösääntely
• Yleinen veronkiertosäännös

Direktiivit ovat luonteeltaan ns. minimiharmonisaatiota, ja siten tiukemmat kansalliset veronkierron estämistä koskevat säännökset olisivat edelleen mahdollisia.

Myös konsernin ulkopuolisten lainojen korot rajoitusten piiriin

Direktiiviehdotus ei vastaa täysin Suomen kansallista lainsäädäntöä eikä OECD:n BEPS-suosituksia. Etenkin korkovähennysrajoituksia koskeva artikla eroaa merkittävästi Suomessa voimassa olevasta sääntelystä, koska artiklan mukainen säännös rajoittaisi myös konsernin ulkopuolisten lainojen korkojen vähennyskelpoisuutta. Lisäksi artiklan mukaan korot olisivat vähennyskelpoisia ainoastaan siltä osin kuin ne eivät ylitä 20 prosenttia EBITDA:sta tai 2 000 000 euroa riippuen siitä, kumpi arvo on korkeampi. Suomessa toistaiseksi voimassaolevan säännöksen mukaan 500 000 euron ylittävät etuyhteyskorkomenot ovat vähennyskelvottomia, jos ne ylittävät 25 prosenttia EBITDA:sta.

Artikla pitää sisällään myös Safe Haven –säännön, jonka mukaan korkovähennysrajoituksia ei tietyin edellytyksin sovelleta, jos verovelvollisen oman pääoman osuus sen kokonaisvaroista on enintään kaksi prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vastaava suhdeluku konsernilla, johon se kuuluu. Edellytyksenä Safe Haven –säännön soveltamiselle on lisäksi, että etuyhteydessä oleville yrityksille suoritettavat korot ovat enintään 10 prosenttia ryhmittymän kaikista nettokorkokuluista.

Korkovähennysrajoitusten laajentuminen TVL-toimintaan

Artiklan perusteella rahoitusalan yritykset jäisivät korkovähennysrajoitusten soveltamisalan ulkopuolelle.  Koska artiklassa ei esitetä rajoitusten soveltamisalaan muita poikkeuksia, Suomessa korkovähennysrajoituksia saatetaan soveltaa jatkossa myös muuta kuin elinkeinotoimintaa harjoittaviin yrityksiin, kuten kiinteistöyhtiöihin, jotka ovat toistaiseksi olleet korkovähennysrajoitusten soveltamisalan ulkopuolella.

Direktiivin läpimeno Euroopan unionin neuvostossa epävarmaa

Seuraavaksi direktiiviehdotusta käsitellään Euroopan unionin neuvostossa, jossa kaikkien jäsenvaltioiden on vielä yksimielisesti hyväksyttävä direktiivi ennen kuin se voidaan saattaa voimaan. Euroopan parlamentin puoltavasta suhtautumisesta huolimatta direktiivin läpimeno neuvostossa on hyvin epävarmaa, koska yksimielisyyden saavuttaminen voi osoittautua mahdottomaksi esimerkiksi Irlannin ja Maltan osalta.

 

Lisätietoja:

Hanna Höglund P. 020 760 3278

Suvi Ovaskainen P. 020 760 3169

Sähköposti: etunimi.sukunimi@kpmg.fi