Debt push down - uudet KHO:n päätökset

Debt push down - uudet KHO:n päätökset

Korkein hallinto-oikeus (KHO) julkaisi 19.5.2016 kaksi vuosikirjapäätöstä, joissa oli kysymys korkokulujen vähentämisestä debt push down -tilanteissa. Samana päivänä KHO teki kolme muuta päätöstä samantyyppisistä debt push down -järjestelyistä. Näissä kolmessa viimeksi mainituissa tapauksissa KHO ei antanut yhtiöille valituslupaa hallinto-oikeuksien päätöksistä, joissa järjestelyt oli katsottu veron kiertämiseksi.

1000

Nyt julkaistujen päätösten mukaan korot voidaan katsoa vähennyskelvottomiksi, kun osakkeita, joiden hankintaan velka liittyy, ei voida kohdentaa sivuliikkeen varoiksi ja järjestely voidaan katsoa veron kiertämiseksi. Kaikissa viidessä esillä olleessa tapauksessa velka oli kohdistettu ulkomaisen yhtiön suomalaiselle sivuliikkeelle, joka muodosti Suomeen kiinteän toimipaikan.

Verohallinnon ohje

Verohallinto on antanut 27.5.2016 ohjeen, kuinka heidän käsityksensä mukaan korkeimman hallinto-oikeuden päätökset vaikuttavat sivuliikkeen tai ns. apuyhtiön avulla suoritettuihin debt push down -järjestelyihin.

Verohallinnon kannan mukaan KHO:n päätökset soveltuvat myös apuyhtiötapauksiin.  Verohallinnon mukaan KHO:n nyt ratkaisemien tapausten perusteella myös debt push down -järjestelyitä voidaan arvioida veron kiertämisenä, kun:

1. konsernin sisäinen rahoitus on järjestetty suomalaista sivuliikettä tai apuyhtiötä käyttäen ja

2. järjestelylle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta ja tarkoitusta sekä

3. järjestelyihin on ryhdytty tarkoituksena vapautua suoritettavasta verosta.

Verohallinto suosittelee, että yritykset varmistaisivat merkittävien yritysjärjestelyjen tai muiden veroriskejä sisältävien toimiensa verotuskohtelun jo etukäteen Verohallinnosta esimerkiksi hakemalla ennakkoratkaisua asiasta.

KPMG:n käsitys asiasta

Edellä mainitut KHO:n päätökset koskivat kaikki sivuliikerakenteella toteutettuja debt push down -järjestelyjä. Niissä lähtökohtaisesti kohdistettiin konsernin yritysostosta aiheutunut hankintavelka ja kysymyksessä olevan kohdeyhtiön osakkeet ulkomaisen konserniyhtiön suomalaiselle sivuliikkeelle.

Päätöksissä ei suoraan otettu kantaa apuyhtiön avulla tehtyjen debt push down –järjestelyihin.Tosin päätöksessä todetaan, että korkovähennyksen epääminen on sinänsä mahdollista yleisen veronkiertonormin perusteella myös apuyhtiön tapauksessa, jos järjestely tulkitaan veronkierroksi.

KHO:n päätöksien jälkeen on selvää, että kohdeyhtiön osakkeista aiheutunutta hankintavelkaa ei tule kohdistaa suomalaiselle sivuliikkeelle debt push down -järjestelyin ilman verottajalta saatua positiivista ennakkoratkaisua. Korkojen vähennyskelpoisuus on epävarmaa jopa käytettäessä järjestelyssä suoraan ulkopuoliselta pankilta otettua pankkilainaa ja/tai ostettaessa kohdeyhtiö suoraan ulkopuoliselta myyjältä suomalaiselle sivuliikkeelle. Tällaisen positiivisen ennakkoratkaisun saaminen ei ole todennäköisesti mahdollista ilman, että järjestelylle olisi osoitettavissa poikkeuksellisen vahvoja liiketaloudellisia perusteita.

Apuyhtiön avulla toteutettavien järjestelyjen osalta oikeustila on puolestaan toistaiseksi epäselvä. Korkovähennyksen epääminen on kuitenkin mahdollista, mikäli järjestely katsotaan veronkierroksi.  Veroviranomaiset käyvät todennäköisesti erittäin tarkasti läpi apuyhtiörakenteita ja pyrkivät  mahdollisesti  riitauttamaan korkovähennysoikeuden myös apuyhtiön avulla tehdyissä debt push down –järjestelyissä. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää, että järjestelylle on osoitettavissa selviä liiketaloudellisia perusteita myös apuyhtiötä käytettäessä, eikä järjestelyyn ole tällä hetkellä suositeltavaa ryhtyä hakematta sitovaa ennakkoratkaisua asiasta verohallinnolta.

Koska oikeustila on apuyhtiöiden osalta epäselvä, olisi suositeltavaa, että käytettävä yhtiö ei olisi pelkkä holdingyhtiö, vaan että yhtiöllä olisi myös riittävästi substanssia, joka liittyisi alakonsernin omistajanohjaukseen ja/tai strategiseen johtamiseen ja että yhtiöllä olisi tähän tehtävään tarvittava henkilöstö ja toimivaltuudet. Vasta tuleva oikeuskäytäntö tulee selventämään tilannetta apuyhtiöiden osalta.

Taustaa - KHO:n 19.5. antamat ratkaisut

KHO:2016:71

Ratkaisussa KHO:2016:71 oikeus katsoi, että hankitun tytäryhtiön osakkeet eivät kuuluneet ulkomaisen yhtiön Suomessa sijaitsevan sivuliikkeen varoiksi, eivätkä niiden hankinnasta aiheutuneet korkokulut olleet vähennyskelpoisia sivuliikkeen verotuksessa.

KHO:2016:72

Ratkaisussa KHO:2016:72 oikeus katsoi, että monivaiheiseen yritysjärjestelyyn, jonka lopputuloksena korkovähennystä ja konserniavustusta käyttäen veron maksamiselta oli vältytty, oli ryhdytty veron kiertämisen tarkoituksessa. Näissä olosuhteissa korkokulut eivät olleet vähennyskelpoisia verotuksessa.

Tapaukset, joissa KHO ei antanut valituslupaa

Niissä tapauksissa, joihin korkein hallinto-oikeus ei antanut valituslupaa, oli kysymys samantyyppisistä tilanteista kuin julkaistuissakin tapauksissa. Hallinto-oikeuden ratkaisuissa oli katsottu, että kysymys oli veronkiertämisestä.

 

Lisätietoja:

Timo Torkkel P. 020 760 3370

Petri Harsu P. 020 760 3420

Jyrki Holla P. 020 760 3242

Hanna Höglund P. 020 760 3278

Tero Lehmusvaara P. 020 760 3082

Markku Lepistö P. 020 760 3390

Antti Leppänen P. 020 760 3247

Sähköposti: etunimi.sukunimi@kpmg.fi

© 2024 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG global organization of independent member firms affiliated with KPMG International Limited, a private English company limited by guarantee. All rights reserved


For more detail about the structure of the KPMG global organization please visit https://kpmg.com/governance

Ota yhteyttä