KHO:n ratkaisu muuttaa viikonloppumatkojen verotusta

Viikonloppumatkojen verotukseen muutoksia

KHO muutti uudella ratkaisullaan KHO 2015:122 tulkintaa siitä, milloin työkomennus katsotaan katkeavan viikonlopun ajaksi.

1000

Uusi päätös vaikuttaa täten käytäntöön viikonlopun yli kestävien komennusten matkakustannusten korvausten verotuksesta siten, että vaikka työnantajana tarjoama majoitus olisi työntekijän käytössä viikonlopun yli, ei komennuksen voida tulkita jatkuvan ainoastaan tämän perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että komennuksen voidaan katsoa joissain tilanteessa katkeavan viikonlopuksi, jolloin työnantaja voi korvata työntekijän matkakustannukset verovapaasti.

Aikaisempi oikeuskäytäntö matkakustannusten korvauksista viikonloppumatkojen osalta

Työnantaja voi maksaa verovapaan kilometrikorvauksen työkomennuksen alkaessa ja päättyessä tehdystä työntekijän asunnon ja komennuspaikan välisestä matkasta. Työkomennuksen jatkuessa viikonlopun yli, työmatkana ei pidetä viikonloppumatkaa asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä.

 

Aikaisemmin oikeuskäytännön mukaisesti on katsottu, että mikäli työnantaja on järjestänyt työntekijälle majoituksen erityisellä työtekemispaikalla tai sen läheisyydessä viikonlopun ajaksi, on työkomennuksen katsottu jatkuvan viikonlopun yli. Tällöin työnantaja ei voi korvata viikonloppumatkasta työntekijälle aiheutuneita matkakustannuksia verovapaasti. Mikäli kun työnantaja ei ole järjestänyt viikonlopuksi majoitusta työkohteessa, työkomennuksen on katsottu katkenneen viikonlopun ajaksi. Tällöin työnantaja voi korvata viikonloppumatkan kustannukset työntekijälle verovapaasti.

Uusi päätös - Viikonloppumatkat kodin ja työntekemispaikan välillä voidaan korvata verovapaasti vaikka työnantajan tarjoama majoitus olisi käytettävissä myös viikonloppuna

Esimerkkitapauksessa, jota KHO:n päätös kosketti, yhtiö oli lähettänyt työntekijöitä työkomennukselle, jossa heidät oli majoitettu sattumanvaraisesti työntekopaikan lähettyville joko yhtiön omistamiin yhteismajoitustiloihin tai ulkopuolisilta hankittuihin tiloihin. Yhtiön omistamat majoitustilat olivat työntekijöiden käytössä myös viikonloppuisin kun taas ulkopuolisen majoitusliikkeen majoituspalvelut olivat käytössä ainoastaan työskentelypäiville. Päivärahoja maksettiin komennustyösopimuksen mukaisesti vain työpäiviltä, ja työskentely komennuspaikassa (louhos) oli sallittua vain arkipäivisin.

 

Verotarkastuskertomuksen perusteella tehdyssä verotuspäätöksessä olisi osalle työntekijöistä voitu maksaa verovapaat kilometrikorvaukset viikonloppumatkoista ja toisille ei sen mukaan, oliko heidät majoitettu työnantajan omistamiin vai ulkopuolisilta hankittuihin majoitustiloihin. Tämä asetti työntekijät eriarvoiseen asemaan.

 

Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, että pelkästään se, että työntekijät olisivat periaatteessa voineet käyttää majoitustiloja viikonlopun aikana, ei merkinnyt sitä, että työkomennus olisi jatkunut viikonlopun yli. Näin ollen työnantajan oli mahdollista maksaa työntekijöilleen verovapaat matkustuskorvaukset tehdyiltä viikonloppumatkoilta vaikka työnantajan tarjoama majoitus olisi ollut käytössä myös viikonlopun yli.

 

Ratkaisu poistaa verotuskäytännön nykyisen tulkinnan siitä, voidaanko työkomennuksen katsoa katkenneen viikonlopun ajaksi pelkästään sen perusteella, onko majoitustila työntekijän käytettävissä viikonlopun aikana. Viikonloppumatkojen verovapauden arvioinnissa on ennen kaikkea otettava huomioon kunkin tapauksen tosiasialliset olosuhteet.

© 2024 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG global organization of independent member firms affiliated with KPMG International Limited, a private English company limited by guarantee. All rights reserved


For more detail about the structure of the KPMG global organization please visit https://kpmg.com/governance

Ota yhteyttä