KPMG:n lakimies Anu Kangasniemen mukaan on hyvä asia, että uusi laki saatiin vihdoin vahvistettua ja säätiöt voivat alkaa valmistautumaan uuden lain voimaan astumiseen joulukuun alussa. Uusi laki luo säätiöille mahdollisuuksia, ja osin myös velvollisuuden, järjestää toimintansa ja hallintomallinsa uudelleen, tosin nykymallistaankaan säätiöiden ei välttämättä tarvitse luopua. Joka tapauksessa säätiöiden tulee läpikäydä sääntönsä sen varmistamiseksi, että ne vastaavat uuden lain vaatimuksia. Vastuu muutoksiin reagoimisessa on hallituksella ja hallintoneuvostolla.

 

 – On ollut ilo huomata, että moni säätiö on jo ryhtynyt toimenpiteisiin. Sääntömuutokset on mahdollista saattaa voimaan yhtä aikaa uuden lain voimaanastumisen kanssa eli 1.12.2015 lukien, Kangasniemi toteaa.

 

KPMG:n veroasiantuntija Katariina Pöyhönen toi tilaisuudessa esiin, että uusi säätiölaki ei vaikuta verosäännöksiin, eikä uudella säätiölailla siten ole välittömiä vaikutuksia säätiöiden verotukseen. Käytännössä uuden säätiölain tuomat muutokset säätiöiden sääntöihin ja toimintaan voivat kuitenkin välillisesti vaikuttaa myös säätiöiden verotukseen.

 

Kun säätiöt läpikäyvät sääntöjään ja pohtivat mahdollisia muutoksia niihin ja säätiön toimintamuotoihin uuden säätiölain mahdollisuuksien ja vaatimusten vuoksi, onkin hyvä tarkastella asiaa myös verotuksen näkökulmasta ikävien yllätysten välttämiseksi.

 

– Erityisesti tuki- ja sukusäätiöiden on tärkeää muistaa, että vaikka uusi säätiölaki ei rajoita niiden perustamista tai toimintaa, liittyy niiden sääntöihin ja toimintaan usein verotuksen näkökulmasta haasteita ja ongelmia. Kaikkien säätiöiden onkin suositeltavaa arvioida omaa veroasemaansa aika ajoin, ja erityisesti toiminnan ja/tai sääntöjen muuttuessa, Pöyhönen kertoo.