Työstä maksettu korvaus on useimmiten joko palkkaa tai työkorvausta. Suorituksen maksajan kannalta tällä seikalla on merkitystä siksi, että palkanmaksajan lakisääteiset raportointi- ja maksuvelvoitteet poikkeavat työkorvauksen maksajan velvoitteista.

Tyypillisiä tilanteita tai asioita, joiden on verotarkastuksissa katsottu viittaavaan palkkasuhteeseen ovat mm.

• Työn tilaajan ja palveluntuottajan välillä ei ole kirjallista sopimusta.
• Jokin yrittäjyyden muodollisista tunnusmerkeistä puuttuu tai yrittäjä on poistettu ennakkoperintärekisteristä.
• Laskutuksen lisäksi yrittäjälle henkilönä on maksettu suoraan matkakulujen korvauksia sen sijaan, että yritys olisi veloittanut näistä laskulla.
• Virhevastuun toteutumistavasta ei ole näyttöä (ei esim. takuusummaa vakuutena).
• Yrittäjä on ollut aiemmin työntekijänä työn tilaajayhtiössä. Tilaajayhtiön omat työntekijät tekevät samanlaista työtä.
• Tilaaja valvoo (työnjohto- ja valvontaoikeus) alihankkijan työtä (useinhan kyseessä on tilaajan työmaa, jonka etenemistä tilaajan on pakko valvoa).
• Laskutusväli ja summat viittaavat säännöllisyyteen.
• Yrittäjä on esim. sukulaissuhteessa (tai puoliso) tilaajaan.

Nämä tilanteet olisi tärkeää tunnistaa jo ennen verotarkastuksen alkua (ennakollinen läpikäynti ja valmistautuminen ennen verotarkastuksen aloituspalaveria). Lisäksi asiaan olisi syytä kiinnittää huomiota jo alihankintasopimuksia laadittaessa. Mikäli maksetut työkorvaukset katsotaan verotarkastuksessa palkaksi, asiaan on useimmiten vaikea saada oikaisua jälkikäteen.

Tulkinnallisissa tilanteissa on varminta hakea verottajalta sitovaa ennakkoratkaisua.