• Ari Kiuru, Asiantuntija |

Viime aikoina on usein esitetty kysymys: ”Milloin ne listautumisvolyymit sitten nousevat?” Tämä on erinomaisen relevantti ja validi kysymys, sillä kuluneen vuoden aikana vain kaksi yhtiötä on listautunut Helsingissä. Kyseiset listautumiset ovat olleet niin sanottuja teknisiä listautumisia ilman perinteistä osakeantia tai -myyntiä. Listautumismarkkinat ovat olleet yhtä hiljaiset edellisen kerran vuosina 2010–2011. Voidaan siis puhua suoranaisesta listautumisvolyymien romahduksesta. Taloustilanne ja rahoitusmarkkinoiden olosuhteet huomioiden listautumisaktiviteettiin ei ole luvassa vilkastumista loppuvuoden 2023 aikana. 

Vastausta edellä esitettyyn kysymykseen voi lähestyä määrittämällä positiivisia ja negatiivisia signaaleja listautumisaktiviteetin piristymiselle tai tarkastelemalla yhtiöiden valmistautumisaktiviteettia.

Korot

Korot ovat nousseet voimakkaasti viimeisen vuoden aikana. Korkotason nousu on painanut yhtiöiden arvostustasoja, mikä on myös vaimentanut yhtiöiden listautumisintoa.

Listautumisten kannalta absoluuttinen korkotaso ei ole yleensä ongelma, mutta korkotason nopea nousu on aiheuttanut vaikeuksia yrityksille. Korkotason stabiloituminen olisi positiivinen signaali, mistä viime aikoina onkin ollut jonkinasteisia merkkejä. Konsensusennuste viittaa myös tähän suuntaan. Merkkejä korkotason stabilisoitumisesta on usein muun muassa kiinteistökauppa-aktiviteetin (suuret kokonaisuudet) viriäminen sekä bondimarkkinan piristyminen. 

Yhdysvaltain pörssit edellä

Yhdysvaltain listautumismarkkinoiden kehitys tai makrotalous ovat yleensä hyviä indikaattoreita myös Suomessa tapahtuville listautumisille. Yhdysvalloissa onkin viime aikoina ollut havaittavissa vilkkaampaa listautumisaktiviteettia, esimerkkinä vaikka teknologiayhtiö Arm. Listautumisaktiviteetin piristymisen kannalta tärkeää on näiden listautuneiden yhtiöiden jälkimarkkinakehitys. Euroopassa listautumisvolyymit ovat puolestaan vielä olleet vaatimattomia.

Helsingin pörssin kehitys suhteessa Yhdysvaltain ja Euroopan osakemarkkinoihin on ollut vaatimatonta. Tämä on toki sentimenttimielessä aina huono asia. Valuaationäkökulmasta on kuitenkin hyvä huomioida, että usein suomalaisen yhtiön arvoa määritetään esimerkiksi amerikkalaisten tai muiden kansainvälisten verrokkiyhtiöiden perusteella. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna en ripottelisi liikaa tuhkaa Helsingin pörssin ylle. 

Hetkellinen kurssipiikki ylös tai indeksitason hyppäys ei vielä riitä listautumiseen vaan listautuminen edellyttää pitempiaikaista kurssitason stabiloitumista ja markkinailmapiirin vahvistumista. Listautumisten hinnoittelu onkin haasteellista volatiilissa markkinassa.

Rahoitus- ja pääomamarkkinat

Rahoitusmarkkinaolosuhteet ovat haasteelliset: oli sitten kyseessä vieras tai oma pääoma. Merkintäoikeusannit, suunnatut annit ja hybridi-instrumentit ovat tyypillisiä haasteellisessa rahoitusmarkkinassa.

Julkisten ostotarjousten määrä on noussut viime aikoina. Volyymin nousun taustalla on usein kohdeyhtiön maltillinen arvostustaso, mikä itseasiassa olisi argumentti listautumisaktiviteetin nousua vastaan. 

Sijoitettavaa varallisuutta on ja kertyy edelleen, mutta päätöksiä harkitaan tällä hetkellä pitkään ja huolellisesti. Positiivisia signaaleja olisi esimerkiksi institutionaalisten sijoittajien sijoitussalkun osakepainon (allokaation) kasvattaminen, varojen kanavoituminen osakerahastoihin sekä uusien pääomarahastojen (VC) perustaminen, joskin tämä pääoma suuntautuu listaamattomaan markkinaan.

Yleinen taloustilanne

Onko EKP:n inflaatiotaistelun hintana yleisen talouskasvun hiipuminen? Yleistä taloustilannetta Suomessa voidaan pitää haasteellisena ja viime aikoina onkin ilmoitettu lukuisista muutosneuvotteluista eri kokoisissa yhtiöissä sekä konkurssien määrän kasvusta. Monella pörssiyhtiöllä liikevaihto kertyy suurelta osin kansainvälisistä markkinoista ja näin ollen kansainvälisellä talouskehityksellä on niille suurempi merkitys kuin Suomen talouskehityksellä. 

Maariski

Ukrainan sodan alkaessa puhuttiin paljon kasvaneesta maariskistä. Jos tarkastellaan esimerkiksi Suomen ja puolueettoman Itävallan valtion 10v bondien tuottoja tällä hetkellä, niissä ei ole käytännössä eroa. Itseasiassa esimerkiksi Nato-jäsenyyden myötä maariskin voisi olettaa pienenevän.

Valmistautumisaktiviteetti

Tällä hetkellä usea yhtiö valmistelee itseään listautumiskuntoon, vaikka mahdollisen listautumisen aikataulu olisikin vielä täysin auki. Moni yhtiö keskeytti listautumisvalmistelut epävarmuuden ollessa suurimmillaan. Ei ole yhtä tiettyä toimialaa, johon kuuluvia yhtiöitä olisi enemmän suhteessa muihin, mutta lukumääräisesti on enemmän FN-listautumisia. Mielenkiintoa pörssiä kohtaan kyllä löytyy.

Haasteellisessa ympäristössä korostuu kannattavuus, equity story, realistinen valuaationäkemys sekä kyky tuottaa ennustettavaa kassavirtaa aggressiivisen kasvun hakemisen sijaan. Tällaiset ominaisuudet täyttäviä ja hyvät tunnusluvut omaavia yhtiöitä on paljon. Ylipäänsä Suomesta löytyy hyvin paljon mielenkiintoisia yhtiöitä, jotka esimerkiksi pääomasijoittajilta saadun rahoituksen turvin ovat kasvaneet listautumiskelpoisiksi.

Lopuksi

Milloin listautumismarkkina sitten piristyy? Kuten yllä on esitetty, on paljon tekijöitä, jotka puhuvat puolesta ja toisaalta tekijöitä, jotka puhuvat aktiviteetin kiihtymistä vastaan. Arvioin, että vuoden 2024  ensimmäisen vuosineljänneksen aikana mitään merkittävää muutosta ei tapahdu, joskin yksittäisiä listautumisia on mahdollista nähdä kevään 2024 aikana. Mikäli suunnitelmissa on listautua vuoden 2024 aikana, listautumisvalmisteluita tulisi pikkuhiljaa jo käynnistellä. On selvää, että kun olosuhteet kirkastuvat ja talouden toimijoiden luottamus vahvistuu moni uusi yhtiö suuntaa pörssiin.