• Heidi Vierros, Partner |

Auringon hehkuisen kesäloman jälkeen palauttelin mieleen viimeaikaisia tapahtumia tilintarkastusrintamalta. Eräs näistä oli viime keväänä julkaistu hallinnon tarkastuksen suositus osakeyhtiöiden tilintarkastajille. Suositusta voi soveltaa myös yhdistysten ja säätiöiden tilintarkastuksessa. Tilintarkastajan näkökulmasta hallinnon tarkastus on laillisuusvalvontaa, jossa hyödynnetään muun muassa taloushallinnon tuottamaa numerotietoa, mutta ei arvioida johdon päätösten tarkoituksenmukaisuutta.

Hallituksen toteutettava huolellisuusvelvoitetta

Mieleeni nousee eräs tapaus useamman vuoden takaa. Pienehkö apurahoja jakava säätiö halusi muistaa pitkäaikaista hallituksen puheenjohtajaa neuvoksen arvonimellä. Asiantuntevat henkilöt olivat puoltaneet arvonimen myöntämistä ja myöntävä päätös oli saatu. Säätiön tilintarkastajana minua huolestutti se, että neuvoksen arvonimi maksoi säätiölle enemmän kuin mitä säätiö vuodessa myönsi apurahoja. Hallituksen puheenjohtaja oli toimikautensa aikana saanut tehtävistään kohtuullisen korvauksen. Otin asian puheeksi ja sain vastaani melko voimakkaan negatiivisen reaktion. Säätiön johdon suunnalta esitettiin tyrmistyneinä seikkaperäiset perustelut, miksi henkilö ansaitsisi neuvoksen arvonimen. Rauhoittelin tilannetta toteamalla, että minulla ei ole epäilyjä asian tarkoituksenmukaisuudesta, eikä toisaalta edes kompetenssia arvioida asiaa, mutta suhteutettuna säätiön voimavaroihin huomionosoitus oli taloudellisesti liian suuri. Myöntäessään lahjoituksen puheenjohtajalle, hallitus ei mielestäni toteuttanut huolellisuusvelvoitetta. Asia päättyi kuitenkin mielestäni onnellisesti, sillä hallituksen puheenjohtaja maksoi itse neuvoksen arvonimen. Ilokseni huomasin, että näkemyseroistamme huolimatta toimeksiantoni jatkui säätiössä myös seuraavina vuosina. 

Päätöksenteko oltava vastuullista

Toinen tapaus koski erästä keskisuurta säätiötä, joka hankki aktiivisesti lisää sijoitusomaisuutta, jopa velkarahalla. Säätiön pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja oli ehkä vuosien saatossa alkanut kokea, että hänellä on oikeus tehdä yksin säätiön merkittäviä päätöksiä. Nuoremmat hallituksen jäsenet eivät tohtineet häntä asiassa oikaista. Havaitsin, että puheenjohtaja teki nopeita hankintapäätöksiä, käskytti kassanhoitajaa toteuttamaan kaupat ilman hallituksen päätöstä ja hyväksytti asiat sitten jälkikäteen. Pyysin päästä osallistumaan hallituksen kokoukseen ja toin esiin huoleni vääränlaisesta päätöksenteosta säätiössä. Hallituksen puheenjohtaja saattoi tästä harmistua, mutta hänen kunniakseen on ilo todeta, että hallituksen päätöksentekoprosessi muuttui oikeanlaiseksi tilaisuuden jälkeen. 

Asiakkaan asialla

Näissä kahdessa esimerkissä ja hallinnon tarkastuksessa ensisijainen tavoitteeni on aina ollut kyseisen yhteisön suojeleminen. Haluan olla tilintarkastaja, joka havaitsee hallinnon epätyydyttävät käytännöt ja vaaran paikat ajoissa sekä varoittaa niistä johtoa ennen kuin epäkohdat etenevät esimerkiksi median riepoteltavaksi. Valitettavasti joskus tilintarkastaja kohtaa tahallisia väärinkäytöksiä, mutta kokemukseni mukaan valtaosa huonon hallinnon tilanteista johtuu tahattomasta toiminnasta, joissa johto ei tunnista riittävällä vakavuudella tilanteen moitittavuutta.

Vähimmillään hallinnon tarkastus pitää sisällään varmistamisen, että tilinpäätösasiakirjat ja päätöspöytäkirjat ovat asianmukaisesti ja ajallaan laaditut ja niitä varmentavat lain ja sääntöjen mukaiset allekirjoitukset. Koska tilinpäätökset ovat kaikilla säätiöillä sekä pienyritystä suuremmilla yhdistyksillä julkisia asiakirjoja, on niitä koskevalla hyvällä hallinnolla myös merkittävä julkisuusarvo. 

Hallinnon tarkastuksella on Suomessa pitkät perinteet

Hallinnon tarkastus on ollut Suomessa osa lakisääteistä tilintarkastusta jo yli sata vuotta. Suomen lisäksi hallinnon tarkastusta ei ole juuri muualla kuin Ruotsissa ja Norjassa. Aikaisemmin hallinnon tarkastuksen sisältö ja ohjeistus perustuivat pelkästään asiasta käytyyn keskusteluun ja alan kirjallisuuteen. Työ- ja elinkeinoministeriön aloitteesta on hallinnon tarkastuksesta laadittu suositus, joka ilmestyi viime keväänä Suomen Tilintarkastajat ry:n toimesta. Suositus selkeyttää hallinnon tarkastukseen sisältyviä asioita, mutta ei arvioni mukaan aiheuta olennaisia muutoksia aikaisempiin käytäntöihin.

Kannustan kaikkia tilintarkastuksen kohteena olevia ottamaan hallinnon tarkastuksen havainnot ja johtopäätökset tyytyväisyydellä vastaan. Hallinnon tarkastuksen myötä yhteisö saa tilintarkastuksesta irti enemmän hyötyä kuin mitä monien muiden maiden suppeampi tilintarkastus tarjoaa. Vaikka hallinnon tarkastuksen johtopäätökset eivät aina olisi niin mieluisaa kuultavaa, niihin reagoiminen suojaa usein vielä ikävämmiltä tilanteilta.