Esittelin viime viikolla webinaarissa KPMG:n julkaisemaa kansainvälistä vastuullisuusraportointitutkimusta, jossa analysointiin 5 200 yhtiön raportointia 52 eri maassa. Suomalaiset yhtiöt pärjäsivät kansainvälisessä vertailussa hyvin, ja vastuullisuusraportointi onkin kasvanut kahdeksan prosenttia vuodesta 2017. Tutkituista sadasta suomalaisesta yhtiöistä 90 prosenttia raportoi julkisesti vastuullisuusasioistaan.

Tutkimuksemme mukaan yleisimmin käytetty raportoinnin viitekehys maailmalla ja Suomessa ovat GRI-standardit (Global Reporting Initiative), joita noudattaen raportoi 83 prosenttia yhtiöistä Suomessa. GRI-viitekehyksen käyttö on yleistynyt 24 prosentilla kuluneen kolmen vuoden aikana.

Analysoimme myös ilmastoriskeistä sekä ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista raportointia. 53 prosenttia suomalaisista yhtiöistä raportoi ilmastonmuutoksen vaikutuksista liiketoimintaan. Ilmastoraportointi painottuu kaikkein olennaisimpiin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin taloudellisiin vaikutuksiin päästöraportoinnin lisäksi. 

KPMG:n yritys- ja yhteiskuntavastuun asiantuntemuksen kysyntä kasvaa koko ajan.

Uskon, että myös lähitulevaisuudessa Suomessa esimerkiksi TCFD-viitekehyksen (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures) käyttö ilmastoraportoinnissa tulee yleistymään. TCFD-ohjeistuksen mukaan raportointi keskittyy yrityksen hallintotapaan, strategiaan, ilmastoriskeihin ja -investointeihin sekä mittareihin. Tässä raportoinnin viitekehyksessä pureudutaan hyvin liiketoiminnan operatiiviseen ytimeen. Hyvin jäsennelty raportoinnin ohjeistuksen kokonaisuus tuo liiketoiminnan johdolle hyvän työpaletin, joka sopii hyvin yhteen muiden johdon työkalujen kanssa.

Huomattavaa on myös se, että tutkimuksen mukaan 65 prosenttia kaikista yrityksistä ja 76 prosenttia kaikkein suurimmista yrityksistä on ilmoittanut kasvihuonekaasupäästöjensä vähentämistavoitteet vastuullisuusraportoinnissaan. Tavoitteiden asetanta, aikajänteet ja toimialojen tavoitetasojen vertailu kiinnostaa monia yhtiöiden sidosryhmiä.

KPMG tutki myös vastuullisuusraporttien varmennuksen tilaa. Yli puolet suomalaisista yrityksistä varmennuttaa raporttinsa, ja tässä olemme Euroopan ja Pohjoismaista keskiarvoa edellä. Suomessa varmennuksen metodologia keskittyy kolmannen osapuolen rajoitetun varmuuden varmennukseen 92 prosenttisesti. Tämä kehitys näkyy myös meillä KPMG:llä yhtenä palvelualueistamme.

Vuoden 2020 vastuullisuusraportointitutkimuksessa pureuduttiin myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (SDG) raportointiin sekä luonnonmonimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden raportointiin.

KPMG:n kansainväliseen vastuullisuusraportointitutkimukseen voit tutustua täällä. 

Lisätietoa KPMG 2020 ilmastoriskien raportoinnista saat puolestaan täältä.