Koronapandemian myötä jo ennestään ongelmallisen kuntatalouden tila näyttää entistä vaikeammalta. Valtion tukitoimet auttavat kuntia pahimman notkahduksen yli tänä vuonna, mutta ongelmat näyttävät konkretisoituvan viimeistään ensi vuoden aikana. Keväällä 2021 järjestetään kuntavaalit. Uusilta valtuutetuilta ja muilta kunnan luottamushenkilöiltä edellytetään kykyä analysoida kunnan taloutta ja tehdä kestäviä päätöksiä. Kuntapäättäjiltä odotetaan taloustaitoja.

Vuonna 2020 kuntataloutta kannattelevat valtion koronatuet. Samaan aikaan kuntien lainakanta kuitenkin kasvaa. Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan lainakanta jatkaa kasvuaan ja kuntien tuloksen tilikaudella 2021 ennustetaan painuvan nollan tuntumaan.

Koronaepidemian vaikutukset vaihtelevat voimakkaasti kuntien välillä riippuen esimerkiksi kunnan elinkeinorakenteesta. Talouden notkahdus näyttää kohdistuvan tällä kertaa erityisesti kasvaviin ja voimakkaasti investoiviin kaupunkeihin. Talouden sopeutustarvetta on kuitenkin kaikissa kuntakokoryhmissä.

Valtionosuusrahoituksen rooli akuutissa koronaepidemiaan liittyvässä talouskriisissä on merkittävä. Pitkällä tähtäimellä kuntien on kuitenkin itsenäisesti löydettävä tapoja, joilla taloutta pystytään tasapainottamaan. Myös kuntalain talouden tasapainottamissäännöt edellyttävät talousarvion ja taloussuunnitelmien olevan tasapainossa. Tasapainottamiskeinot voivat vaihdella kunnittain. Olettavaa kuitenkin on, että helppoja säästökohteita ei juuri ole löydettävissä. Tarvitaan syvällistä analyysiä kunnan palvelu- ja kustannusrakenteesta.

Valtuutetut käyttävät kunnan ylintä päätösvaltaa konkreettisimmin päättämällä vuosittain kunnan talousarviosta. Valtuutettujen tulisi budjetista päättäessään pystyä muodostamaan kuva vaihtoehdoista ja niiden kustannuksista. Tätä varten luottamusmiesten tulisi budjettivalmistelun aikana osata vaatia taloudellista analyysia päätöksenteon vaihtoehdoista.

Taloustaitojen merkitys tulevaisuuden kuntapäätöksissä korostuu. Kuntapäättäjän taloustaitoihin kuuluu toisaalta kyky arvioida talouden nykytilaa, mutta myös arvioida päätösten taloudellisia vaikutuksia pitkällä tähtäimellä. Kuntapäättäjän tulisi pystyä arvioimaan kuntataloutta paitsi käyttötalouden, myös investointien, rahoituksen ja vastuiden näkökulmasta. Jotta uudet luottamushenkilöt pystyvät suoriutumaan vaativasta tehtävästään, tulee riittävä osaaminen varmistaa perehdytyksellä ja koulutuksella.

Kaupungistuminen sekä väestö- ja elinkeinorakenteen muutos vauhdittavat kuntien eriytymistä. Ratkaisut talouden haasteisiin eivät voi olla samoja kaikille kunnille. Kuntien onkin tehtävä strategisia valintoja ja arvioitava ennakkoluulottomasti vaihtoehtoja. Päätöksenteko on yhteispeliä ja dialogia.

Kunnissa tarkastuslautakuntien toteuttama toiminnan tuloksellisuuden arviointi on yksi keino sparrata päätöksentekoa. KPMG:n toteuttama arviointikertomuskilpailu on osoittanut, että tarkastuslautakuntien työ on systematisoitunut ja arviointikertomukset kehittyneet entistä paremmin päätöksentekoa tukeviksi. Haasteena erityisesti pienissä kunnissa on kuitenkin arviointiin käytettävien resurssien vähäisyys.

Tulevaisuuden kuntapäättäjiltä kaivataan ennakkoluulottomuutta ja osaamista taloudellisessa päätöksenteossa. On myös vastuullista hyödyntää asiantuntijoita päätöksenteon valmistelussa silloin, kun tarvitaan kunnan ulkopuolista näkemystä, analyysia ja sparrausta.

Toimimme mielellämme kuntien tukena tarjoten asiantuntemusta talouden ja toiminnan organisoinnin kysymyksiin. Kuntien ja oman kotikunnan tulevaisuus koskettaa jokaista meistä.