Useiden raaka-aineiden ja tuotteiden toimitusvarmuus on tänä keväänä ollut vaakalaudalla koronaviruskriisin takia. Ihmisoikeuksien valvonta tuotantoketjuissa on hankaloitunut, ja haavoittuvaisimmassa asemassa olevat työntekijät ovat kärsineet entisestään. Elämämme on mullistunut ennennäkemättömällä tavalla. Onko tämä kevät vain esimakua ilmastokriisin aiheuttamille olosuhteille ja mitä voimme oppia, kun suunnittelemme yritysten ilmastotyötä?

”Pandemia on osoittanut järjestelmämme kyvyn reagoida, mutta se on myös osoittanut totaalisen kyvyttömyytemme ennakoida”, todettiin Ylen maaliskuisessa uutisessa, jossa vertailtiin toisiinsa meneillään olevaa koronakriisiä ja ilmastokeskustelua. Sama artikkeli kuitenkin antaa toivoa siitä, että tositoimet ovat mahdollisia valtioiden, yritysten ja kansalaisten kesken.

Pandemian myötä olemme viimeistään nyt oppineet, miten ennakoinnilla ja maltillisemmalla tahdilla riskien torjuminen ennaltaehkäisisi myös taloudellista syväkyykkyä. Tämä pätee myös ilmastoasioihin.

Koska rokotetta ilmastokriisiin ei ole valmisteilla, on konkreettisiin toimiin ryhdyttävä. Emme vielä tiedä, miten paljon koronakriisi tulee vaikuttamaan yritysten eri sidosryhmien odotuksiin yritysvastuusta. Siksi on hyvä varautua ajoissa niihin muutoksiin, joiden tiedämme varmasti olevan edessä.

Yritysten on esimerkiksi hyvä pohtia seuraavia asioita:  
 

• Onko toiminnassa huomioitu ilmastokriisin tuomia haasteita toimitusketjuihin niin toimitusvarmuuden kuin ihmisoikeuksien kannalta?
  
  
• Onko toiminnassa varauduttu siihen, että saastuttaminen tehdään koko ajan kalliimmaksi?
  
  
• EU-tasolla on valmisteilla uutta lainsäädäntöä ja -sääntelyä, mikä vaikuttaa niin finanssialaan kuin myös laajemmin pörssiyritysten ilmastotoimiin ja -raportointiin. Oletteko tietoisia tulevista lakimuutoksista ja varautuneet niihin
  
  
• Rahoituksen saannissa yrityksen ilmastotoimet huomioidaan yhä enenevissä määrin, ja myös sijoittajat vaativat mitattavaa dataa ilmastoriskien taloudellista vaikutuksista yrityksen toimintaan. Pystyttekö vastaamaan näihin odotuksiin ja oletteko valmiita ilmastoraportointiin?
  
  
• Haluatteko erottua muista toimimalla etupainotteisesti ilmastokriisin ennaltaehkäisyssä sekä tunnistetaanko muuttuvassa maailmassa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia?

Tämä kevät on osoittanut viimeisillekin epäilijöille, että olemme haavoittuvaisia ja riippuvaisia toisistamme, ja yhteistyö eri toimijoiden välillä globaaleja uhkia kohdatessa on paitsi välttämätöntä mutta myös mahdollista.

Jos jäämme odottamaan parempaa ja ennustettavampaa aikaa ryhtyä ilmastotoimiin, saatamme pian huomata, että sitä ei tulekaan. Emme tiedä vielä, mitä tarkoittaa uusi normaali, mutta sen tiedämme, että ilmastokriisi voi ajaa meidät ja yrityksemme tulevaisuudessa jälleen poikkeusoloihin. Siksi yrityksillä ei ole enää luksusta olla ”vähemmän paha”, vaan on näytettävä kunnianhimoa ilmastotoimissa.

Onneksi pandemian torjunta on todistanut, että emme ole toimintakyvyttömiä, joten  sama aktiivisuus on vietävä myös ilmastotekoihin. Etenkin, kun ennakointi tulee huomattavasti halvemmaksi ja helpommaksi hoitaa kuin jälkipyykki.

On siis toivoa, vaikka ilmastokriisin vaikutukset todennäköisesti ovat merkittävästi suuremmat kuin koronakriisillä. Siksi on kysyttävä, olemmeko varautuneet ilmastonmuutokseen riittävästi, jotta voimme varmistaa yritystemme toiminnan tulevaisuudessa. Uskon vahvasti, että ilmastokriisistä selviytyjät toimivat jo nyt.