Whistleblowing on noussut maailmanpolitiikan valokeilaan viime viikkoina, mutta yritysmaailmassa siitä on puhuttu enenevässä määrin jo ainakin Edward Snowdenista lähtien. EU:n ministerineuvosto hyväksyi 7. lokakuuta 2019 whistleblower-direktiivin.
Kaikkien vähintään 50 henkilöä työllistävien tai 10 miljoonan euron liikevaihdon yritysten on järjestettävä vaatimukset täyttävä ilmoituslinja ja hallinto 17. joulukuuta 2021 mennessä. Jos järjestelmä, hallinto ja tutkinta täyttävät direktiivin vaatimukset, työntekijät ovat velvollisia raportoimaan epäilyksensä ensisijaisesti yrityksen omassa kanavassa. Tällöin yritys saa vähintään kolmen kuukauden ajan selvittää ja korjata mahdollisia puutteita ja virheitä.
Ilmoittajaa suojataan anonymiteetin mahdollisuudella, sillä moni pelkää seurauksia eikä uskaltaisi muuten ilmoittaa väärinkäytöksistä. Direktiiviin sisältyy laajennettu vahingonkorvausoikeus - esimerkiksi uudelleenkoulutus ja tuleva tulonmenetys korvataan.
Työnantajalla on myös todistustaakka siitä, että ilmoittajaan kohdistuvat toimet eivät perustu ilmoituksen tekemiseen. Suojan saadakseen ilmoittajan on käytettävä ensisijaisesti yrityksen omaa ilmoituskanavaa.