Miltä teknologiayrityksen tuloslaskelma näyttäisi, jos siinä huomioitaisiin asiakkaiden päästövähennysten yhteiskuntataloudellinen arvo? Millaista sosiaalista pääomaa lisäävää arvoa mobiiliratkaisuja tarjoava yritys luo asiakkailleen? Kuinka suuri yhteiskuntataloudellinen hyöty syntyy jätteiden käytöstä raaka-aineena? Miten sähkökäyttöisen joukkoliikenteen kannattavuus muuttuu, kun sen ympäristö- ja sosiaaliset hyödyt huomioidaan rahassa?

Eräs keskeisimmistä käsitteistä yritysvastuussa tänä päivänä on arvo, tai tarkemmin arvonluonti. Arvonluonnin määritelmiä on monia, mutta yritysmaailmassa se on ensisijaisesti taloudellista arvon luontia osakkeenomistajille voiton, osinkojen ja pääoman kertymän muodossa. Kutsumme tätä liiketaloudelliseksi arvoksi, joka on globaalin talousjärjestelmän keskipisteessä. Yritysjohtajien tehtävänä on luoda liiketaloudellista arvoa. Sitä heiltä odottavat sekä sijoittajat että media, ja siihen perustuu myös heidän palkitsemisensa.

Liiketaloudellisen arvon lisäksi on olemassa toinen liitännäinen arvonluonti, jonka painoarvo kasvaa jatkuvasti yritysten agendoilla. Kyseessä on yhteiskuntataloudellinen arvonluonti.

Yritykset luovat arvoa yhteiskunnalle kolmella tavalla:

• Taloudellisesti, muun muassa maksamalla veroja, luomalla työpaikkoja ja maksamalla palkkaa työntekijöille.
• Sosiaalisesti, esimerkiksi tuottamalla hyödykkeitä ja palveluita, jotka parantavat ihmisten elämää.
• Ympäristö huomioon ottaen, esimerkiksi tuottamalla uusiutuvaa energiaa, hyötykäyttämällä jätettä tai tuottamalla hyödykkeitä ja palveluita, jotka kohentavat ympäristön tilaa.

Samalla yritykset kuitenkin saattavat pienentää yhteiskuntataloudellista arvoa harjoittaessaan liiketoimintaa, esimerkiksi jos ne sekaantuvat lahjontaan, maksavat alhaisia palkkoja tai kuormittavat ympäristöä.

Regulaatio kannustaa yritystäsi luomaan yhteiskuntataloudellista arvoa. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa päästökauppa, epäterveellisten hyödykkeiden verottaminen ja raportointivaatimusten lisääminen.

Myös sidosryhmät kuten työntekijät, asiakkaat, paikallisyhteisöt ja kansalaisjärjestöt odottavat, että yrityksesi luo arvoa yhteiskunnalle, eikä vain osakkeenomistajille.

Lisäksi on muistettava, että markkinat muuttuvat jatkuvasti. Uusilla teollisuudenaloilla, jotka luovat arvoa yhteiskunnalle ratkaisemalla sosiaalisia ja ympäristöongelmia, on valtava liiketoimintapotentiaali. Älykkäät kaupunkiteknologiat, kiertotalouden konseptit ja uusiutuvan energian ratkaisut ovat tästä muutamia esimerkkejä.

Yhteiskuntataloudellisen arvon laskeminen ei ole uutta. Suomessa liikenteen väylähankkeiden taloudellisen arvioinnin yhteydessä päästöt ja melu on arvioitu jo 1990-luvulla. Muoti- ja urheiluvaatevalmistaja Puma julkaisi ympäristövaikutukset sisältävän tuloslaskelmansa jo neljä vuotta sitten.

On olemassa runsaasti dataa, jonka perusteella yhteiskunnallinen arvo on laskettavissa taloudellisin termein. Tarve yritysten toiminnan ja investointien yhteiskuntataloudellisen arvonluonnin arvioimiseksi on ilmeinen ja kiinnostus suuri. On kuitenkin hyväksyttävä, että data ja metodologiat eivät salli yhtä vahvoja arvioita, kuin puhtaat finanssilaskelmat. Tästä huolimatta metodologiat mahdollistavat luotettavan tavan tunnistaa, vertailla ja hallita keskeisimmät elementit yrityksen arvonluonnissa, ja antavat eväät vastata sidosryhmien odotuksiin. Euromääräisen hintalapun laskeminen arvonluonnille voi mullistaa yritysvastuun kentän.

Harva johtajana toimiva rahoituksen ja yritystalouden ammattilainen on samalla yritysvastuun osaaja. Yritysvastuu ei ole ollut osa jokapäiväistä työtä, eikä yritysvastuun terminologia tai kieli ole tuttua. Ennen kuin tämä kuilu yritysvastuuosaajien ja taloussammattilaisten välillä saadaan poistettua, yritysvastuulla tulee olemaan haasteita saavuttaa asema, jonka se ansaitsee – jotta johtajat onnistuisivat työssään paremmin.

Jos yrityksesi luo arvoa sekä liiketaloudellisesti että yhteiskuntataloudellisesti, sillä on vankka jalansija myös tulevaisuudessa. Suomi tarvitsee yrityksiä, joilla on kerrottavanaan menestystarinoita arvonluonnista.

KPMG on kehittänyt KPMG True Value-metodologian, jonka avulla esimerkiksi yritysten, investointien ja projektien sekä liiketaloudellista että yhteiskuntataloudellista arvonluontia voidaan mitata euroissa.

Käy lukemassa myös edelliset blogikirjoitukseni “Kyvykäs sijoittaja osaa raportoida ja sijoittaja arvostaa” sekä ”Edelläkävijä kääntää yritysvastuun riskit ja mahdollisuudet euroiksi”.

Partner Tomas Otterström vastaa KPMG:n vastuullisen sijoittamisen, ilmasto- ja yritysvastuun palveluista. Hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnin, sijoitus- ja varainhoitotoiminnan sekä yritysvastuun johtotehtävistä.

Vapaa-aikaansa Tomas viettää perheensä kanssa sekä sulkapalloa jahdaten, johtamiskirjoja lukien että elämysmatkailua harrastaen. Hän on myös hyvän ruuan ystävä.