Keskity whistleblower-direktiivin olennaisiin kysymyksiin

Oikeusministeriö on yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa valmistellut ilmoittajansuojelulain, jolla pannaan täytäntöön Euroopan unionin ilmoittajansuojeludirektiivi.

Ilmoittajansuojelulaki on tullut voimaan 1.1.2023. Ilmoituskanava tulee ottaa käyttöön yrityksissä kolmen kuukauden siirtymäajan puitteissa. Whistleblower-direktiivin mukaan kansallisen lain tuli olla voimassa 17.12.2021. Koska lain valmistelu mm. runsaan lausuntopalautteen vuoksi viivästyi, kansallinen laki ei tullut voimaan määräaikaan mennessä.

Direktiivi koskee sekä julkista sektoria että yritystoimintaa. Vaatimusten toteuttaminen edellyttää organisaatioilta uudistumista ja sisäisten prosessien kriittistä uudelleenarviointia ja kehittämistä. 

Huomattavin merkitys uudistuksella tulee olemaan suuryrityksille, joiden compliance-menettelyiden on oltava ajan tasalla. Globaali toimintaympäristö ja kulttuurierot organisaation eri puolilla tuovat lisää haastetta johtamisjärjestelmään ja compliance-kulttuuriin. 

Vilpillinen menettely julkisissa kilpailutuksissa, laittomat kartellit, hankinnat lähipiiristä tai riittävien kontrollien puute esimerkiksi hyväksymisketjuissa tai rahansiirroissa voivat aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa. Ne näkyvät myös yrityksen arvon laskuna.

Väärinkäytösepäilyihin ja -väitteisiin reagoiminen on äärimmäisen tärkeää. Väärinkäytösten estäminen ja aikainen havaitseminen tuottaa yrityksille taloudellista hyötyä. Toisaalta hyvän maineen saama kolaus voi aiheuttaa nopeasti suuria tappioita.

Organisaatioiden kannattaa valmistautua direktiiviin tunnistamalla oman toimintansa kannalta keskeisimmät kehityskohteet. On myös varmistettava, että toimintaprosessit ovat vaatimusten mukaisia. 

Valmistautuminen lähtee siitä, että tärkeimmät direktiivin vaatimat kehityskohteet tunnistetaan ja varmistetaan se, että ilmiantokanavien laatuvaatimukset täyttyvät. 

Keskeisten kehityskohteiden tunnistaminen vaatii systemaattista ja järjestelmällistä toimintojen läpinkäyntiä. Hyödynnämme läpikäynnissä Gap Analysis -työkaluamme, minkä avulla tunnistamme organisaation toiminnan kannalta keskeisimmät kehityskohteet.

Direktiivin tavoitteena on vahvistaa väärinkäytösten ilmoittajan suojelua. Riippumattomana toimijana KPMG suojaa väärinkäytöksen paljastavaa henkilöä direktiivien vaatimusten mukaisesti.

Ilmoituksen tai ilmiannon edellyttämät toimenpiteet on tärkeää mitoittaa oikein. EU-direktiivin mukainen palvelumme opastaa ja tukee organisaatioita toimimaan lakien ja vaatimusten mukaisesti.

Whistleblowing-palvelumme ja maailmanlaajuinen väärinkäytösten ennaltaehkäisyn asiantuntijaverkostomme tekevät tutkinnan asianmukaisilla menetelmillä, jolloin tutkinnan tuloksia voidaan hyödyntää myös mahdollisissa poliisitutkinnoissa tai oikeustoimissa.