Aloitamme kirjoitussarjan IFRS 16 -standardista ja sen vaikutuksista arvonmäärityksiin ja yrityskauppoihin. Tässä ensimmäisessä osassa käydään läpi standardin vaikutukset arvonmääritykseen yleisellä tasolla. IFRS 16 -standardi tuli voimaan vuonna 2019, joten sen kanssa on jo eletty jonkin aikaa. Kirjoitus perustuu kokemuksiimme siitä, mitä vaikutuksia standardilla on ollut ja mikä sen kanssa on ollut vaikeaa arvonmääritysten näkökulmasta.

Missä olit ja mitä teit, kun kuulit IFRS 16 -standardista? Itse istuin työpöytäni ääressä, kun pöydälle asetettu puhelin alkoi soida. Kirosin mielessäni (lähimpien työkavereiden kanssa), että äänet olivat jääneet päälle.

Kiiruhdin puhelinkoppiin ja kuulin kollegani innostuneen äänen kertovan, että nyt on tulossa uusi IFRS-standardi numerolla 16! Uutta standardia varten pitäisi keksiä, mistä ja miten saisi arvioitua vuokralle ottajan lisäluoton koron. Sovimme palaverin koron pohtimista varten viikon päähän. Palasin työpisteelleni ja mietin, että mitä kaikkia hullutuksia nyt taas.

Koron pohtimispalaverin jälkeen IFRS 16 -standardin vaikutukset arvonmääritykseen ovat tulleet vastaan monta kertaa. Ensin on hyvä todeta, että koska teoriassa arvonmäärityksen pitäisi aina lopulta perustua kassavirtoihin, mikään ei näiden osalta ole muuttunut. IFRS 16 vain tarjoaa aiempaan verrattuna uutta tietoa yrityksen vuokra- ja leasingsopimuksista. Käytännössä ratkottavia ongelmia on silti paljon siitä huolimatta, että standardin vaikutukset ovat suhteellisen selkeitä.

Vaikutukset taseeseen

IFRS 16 -standardin vaikutusten tarkastelu on hyvä aloittaa paneutumalla taseeseen. Standardin seurauksena tulee uusi omaisuuserä nimikkeellä käyttöoikeusomaisuus (englanniksi right-of-use asset, josta tulee kätevä lyhenne RoU asset) sekä velkapuolelle vuokrasopimusvelka. Ero aiempaan on kuvattu alla, jossa vasemmalla on tase ilman uusia omaisuus- ja velkaeriä.

Uusien omaisuus- ja korkoerien vaikutus taseeseen


Arvonmääritysten kannalta tällä on merkitystä eritysesti siksi, että vuokrasopimusvelka luokitellaan korolliseksi velaksi. Tämän takia erilaisissa tietokannoissa se nostaa liiketoiminnan arvoa (eli yritysarvo tai englanniksi EV eli enterprise value). Liiketoiminnan arvo taas on tärkeä tekijä laskettaessa erilaisia arvostuskertoimia (kuten EV/käyttökate, EV/liikevaihto tai EV/liikevoitto).

Vuokrakauden alussa, kun tasevaikutuksia lasketaan, sekä omaisuus että velka ovat yhtä suuria. Kummankin suuruuteen vaikuttaa, vuokran suuruuden ohella, vuokrakauden pituus sekä käytetty diskonttokorko (jonka yhtenä vaihtoehtona on yllä mainittu lisäluoton korko).

Vaikutukset tuloslaskelmaan

Tuloslaskelman puolella IFRS 16 -standardin vaikutukset ovat tasetta monimutkaisemmat. Vuokrakulu jakautuu uusia tase-eriä mukaillen poistoihin käyttöoikeusomaisuudesta ja korkokuluun vuokrasopimusvelasta (lisäksi pienempiä vaikutuksia on laskennallisissa veroissa). Muutos on kuvattu alla, jossa vasemmalla on tuloslaskelma ilman IFRS 16 -standardia.

IFRS 16 -standardin vaikutukset tuloslaskelmaan


Mitä tekemistä tällä on arvonmääritysten kanssa?

IFRS 16-standardin vaikutukset ulottuvat ensinnäkin arvostuskertoimiin. Käyttökate ja liikevoitto ovat suosittuja arvostuskertoimia. Koska ne muuttuvat, myös itse kertoimet muuttuvat. Hereillä on hyvä olla kahden kysymyksen suhteen:

  • Mistä luvuista kertoimet on laskettu?
  • Miten muutokset vaikuttavat arvostettavan yhtiön tulotason arviointiin?

Esimerkiksi jos käytetään pörssilistatuista yhtiöistä laskettuja käyttökatekertoimia ei-IFRS-tilinpäätöstä tekevän yhtiön arvostamiseen, on tärkeää, että arvostuskertoimia oikaistaan IFRS 16:n mukaisesti. Tai ainakin arvioidaan IFRS 16:n vaikutusta kertoimiin. Joskus vaikutukset ovat niin pieniä, että oikaisujen tekeminen ei maksa vaivaa.

Yhdessä korkeamman liiketoiminnan arvon kanssa vaikutuksia arvostuskertoimiin ei ole helppo arvioida ilman tarkempaa analyysiä. Jos esimerkiksi yhtiöllä on paljon lyhytaikaisia vuokrasopimuksia (tai ainakin soveltamisen kautta niitä käsitellään lyhytaikaisina), voi suuresta vuokramäärästä huolimatta muutos nettovelassa jäädä pieneksi, mutta vaikutukset tulosriveihin ovat silti suuria. Jos samansuuruisella vuokralla vuokrasopimukset ovat pitempiä ja tätä kautta nettovelan muutos suurempi, olisivat myös arvostuskertoimet eri suuruisia.

Kassavirtapohjainen arvonmääritys on mutkikkaampaa, vaikka kassavirta pysyy ennallaan

Kuten alussa todettiin, yhtiön kassavirrat pysyvät ennallaan. Silti myös kassavirtapohjainen arvonmääritys on mutkikkaampaa. Vaikutukset näkyvät kahdella tapaa:

  • Suosittu diskonttauskorko WACC (englanniksi weighted average cost of capital ja suomeksi pääoman keskimääräinen kustannus) arvioidaan yleensä käyttämällä yhtenä muuttujana pörssilistattujen yritysten korollisten nettovelkojen suhdetta omaan pääomaan. IFRS 16:sta johtuva korollisten velkojen lisäys muuttaa tätä suhdelukua. Yleensä muutos johtaa alhaisempaan WACC:in, koska velan kustannus on yleensä pienempi kuin oman pääoman.
  • Kassavirtaan pohjautuvien mallien lähtökohta on yleensä liikevoitto. Liikevoitosta lasketaan verot ja sen jälkeen kassavirtaa arvioitaessa lisätään takaisin poistot. Jos arvonmäärityksen kohteena on IFRS:ä seuraava yhtiö, eivät poistot vastaa kassavirtaa ja liikevoittoon on vaikuttanut IFRS 16 -poistot, jotka eivät ole verovähennyskelpoisia.

Yleensä kummankin, sekä diskonttokoron että kassavirtojen, osalta IFRS 16:n vaikutukset voi oikaista pois.1

Käytännön ongelmia

Standardin vaikutusten oikaiseminen ei aina ole helppoa. Yhtiöt raportoivat pääsääntöisesti hyvin standardin vaikutuksista, mutta kvartaaliraportoinnissa vaikutukset saattavat jäädä piiloon. Erilaiset arvonmäärittäjien suosimat tietokannat (kuten Bloomberg, Refinitiv Eikon ja S&P Capital IQ) myös julkaisevat tietoja vaihtelevilla tavoilla.

Yrityskauppojen osalta tilanne on synkempi. Yrityskaupoista arvioituja arvostuskertoimia käytetään myös usein arvonmääritysten ja etenkin yrityskaupan hinnoittelun lähteenä. Yrityskauppojen osalta erilaiset tietokannat eivät välttämättä kerro, onko yrityskaupan kohteena oleva yritys raportoinut IFRS:n mukaisesti ja jos on, miten IFRS 16 näkyy arvioiduissa arvostuskertoimissa tai onko arvostuskertoimien laskemiseen käytettyihin lukuihin (liiketoiminnan arvo, käyttökate tai liikevoitto) tehty jotain oikaisuja.

Sarjan seuraavat kirjoitukset

Tässä kirjoituksessa kuvasimme  IFRS 16:n vaikutuksia arvonmääritykseen. Arvonmääritys on tärkeä osa yrityskauppoja ja muita transaktioita. Jatkamme tämän blogin jälkeen syventymällä tarkemmin arvonmääritykseen ja yrityskauppoihin sekä toimialojen eroihin.


Blogin on kirjoittanut yritysrahoituksen ja arvonmäärityksen asiantuntija Esko Saura.

Poikkeuksena on esimerkiksi arvonalentumistestaus, jossa paras lähtökohta yleensä on, että arvostus tehdään niin, että IFRS 16:n vaikutukset taseeseen ja kassavirtaan on otettava huomioon.